On kulunut tovi siitä, että olen blogannut. Neljä kuukautta taitaa olla vierähtänyt. Leiponut kyllä olen. Ei ole vain tullut kirjoitettua leipomuksista mitään blogiin. Vähän säälihän se on, mutta joskus käy näin. Seuraavan kerran kun bloggaan kirjoista (toivottavasti jo viikonloppuna), niin ehkä kirjoitan blogitauon syistä vähän enemmän ja tarkemmin.
Joka tapauksessa leivoin viikonloppuna mustikkakakkua, joka teki hyvin kauppansa lapsille. Se suorastaan katosi jääkaapista. En ihmettele, sillä se oli hyvää, ja koostumus oli erityisen onnistunut. Kakku leikkautui kauniisti, pysyi kasassa ja oli nätin näköinen. Lisäksi se on helppo tehdä eli nekin, jotka eivät juuri leivo, eivät voi tämän kohdalla epäonnistua.
Tykkään käydä metsässä poimimassa marjoja, ja kakun mustikat on itse poimittu mummolan metsästä. Kävin muuten neljästi tänä vuonna mustikkametsässä. Syksyinen mustikkametsä voimaannuttaa. Ajattelin mennä ensi viikonloppuna puolukkaan. Mutta mitäpä tässä nyt enempää höpöttämään. Mustikkakakku, olkaa hyvät. Ohje on leikattu (taas kerran) jostakin ikivanhasta Pirkka-lehdestä.
Ohje:
150 g voita
1,5 dl sokeria
3 munaa
1 dl ranskankermaa
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniliinisokeria
200 g jäisiä mustikoita
Kuorrutus:
1 maustamaton tuorejuusto (200 g)
0,5 dl ranskankermaa
2 dl tomusokeria
Sicilia-sitruunatippoja tai n. 2 tl sitruunamehua
Voitele irtopohjavuoan reunat ja vuoraa pohja leivinpaperilla. Vatkaa rasva, sokerit, munat ja ranskankerma tasaiseksi taikinaksi. Sekoita 3 dl jauhoja, leivinjauhe ja vaniliinisokeri keskenään ja lisää se taikinaan. Pyöritä jäiset mustikat lopuissa jauhoissa ja sekoita ne sen jälkeen taikinaan. Levitä taikina vuokaan. Paista 175 asteessa keskitasoa alempana noin 40 minuuttia. Sekoita kuorrutus ja levitä jäähtyneen kakun päälle. Lisää kakun päälle mustikoita koristeeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti