Vera Valan dekkarit maistuvat Italian auringosta ja jännityksestä nauttivalle (Kuolema sypressin varjossa)

Rakastan Italiaa. Niin italialaista elämänmenoa, vanhaa historiaa ja arkkitehtuuria pursuavia kaupunkeja kuin italialaisen keittiön tuoksuja ja makuja. Donna Leonin dekkarit ovat olleet useampana vuonna varma valinta, kun olen pakannut matkalaukkuani. Tällä kertaa valitsin kuitenkin Toscanan paahteisen auringon alle ja Firenzen sekä Pisan pikkukujille mukaani Vera Valan Arianna de Bellis -dekkarisarjan ensimmäisen osan Kuolema sypressin varjossa (2014, ensimmäinen painos julkaistu vuonna 2012). Teos täytti kaikki matkakirjalle ja Italiaan sijoittuvalle dekkarille asetetut odotukseni, vaikka luinkin sen loppuun vasta koto-Suomen sateissa.

Kirjan päähenkilö Roomassa asuva contessa Arianna de Bellis on suomalaisen äidin ja italialaisen isän tytär, joka on hieman aiemmin menettänyt aatelistaustaisen ja politiikan huipulla toimineen puolisonsa Giovannin. Nuori leski on luopunut psykologian opinnoistaan ja ryhtynyt miehensä kuoleman jälkeen toiseksi osakkaaksi roomalaiseen etsivätoimistoon. Lumoavan kaunis, älykäs ja monen alan taituriksi paljastuva Arianna ui soljuvasti niin Rooman seurapiireissä kuin Italian poliittisen johdon kiemuroissakin. 

Kuolema sypressin varjossa -kirjassa aviomiehen kuolemaan viitataan lyhyesti, eikä tapahtuman yksityiskohdista kerrota. Sen sijaan menneisyyden salaperäisiin tapahtumiin ja koukeroihin vihjataan kirjan juonen edetessä. Kirjasarjan tulevissa osissa lukijalle varmasti selviää, kuka onkaan epämääräinen el Lobo - Yksinäinen susi ja miten mies liittyy Ariannan menneisyyteen? Miten ja missä olosuhteissa Giovanni on kuollut? Ja mihin on kadonnut Ariannan muistista kolme vuotta? Entä rakastuuko Arianna hänen ympärillään pyöriviin asemaltaan korkea-arvoisiin miehiin? Tai kehen heistä? Epäilemättä Ariannan suomalaiset juuret saavat myös lisää sisältöä. Nyt suomalaisuus jäi vain maininnan tasolle. 

Ariannalla on kesähuvila Rooman ulkopuolella olevassa Tolfan pikkukylässä ja tämänkertainen rikos tapahtuu siellä. Realen hotellisuvun amerikkalainen miniä Lily Montgomery on surmattu raa'asti ja hotellin omistajan poika ja Lilyn lanko Luciano pyytää Ariannaa selvittämään veljensä vaimon murhan, jota paikallinen karabinieeri ei vaivaudu riittävällä tarmolla tutkimaan. Ulkoisesti viehättävä Lily on onnistunut viettelemään useampia Tolfan kylän miehistä ja herättänyt kyläläisissä - eri toten kylän naisissa - niin kateutta, vihaa kuin kostonhimoakin. 

"Oliko Lilyn tulo Tolfaan ollut erehdys? Olisiko hänen pitänyt arvata mitä tuleman piti jo sinä aurinkoisena kevätpäivänä, kun Lilyn nauru oli kaikunut hotellin aulassa ensimmäistä kertaa? Kenenkään elämä ei ollut ennallaan. Realen perheen maailma oli keikahtanut kumoon. Koko kylä näytti repeilleen liitoksistaan, oli kuin jättiläismäinen mustaleski olisi iskenyt kiinni Tolfaan ja myrkyttänyt asukkaiden mielet."

Lilyn murhaa selvittäessään Ariannakin joutuu uhatuksi ja sukeltaa vaarallisille vesille. 

Kuolema sypressin varjossa sisältää sopivasti jännitystä, se on vetävästi kirjoitettu ja sopii oivalliseksi kesälukemiseksi niin sade- ja aurinkovarjojen allekin. Päähenkilössä on riittävästi ainesta naispuoliseksi James Bondiksi ja ajoittain hän muistuttaa jopa kaikkitietävää neiti Etsivää. Romantiikannälkäisten makuhermojakin kirja kutittelee. 

"Mies vaikutti iloisen yllättyneeltä, kun Arianna sanoi haluavansa puhua kahden kesken. Lucianon katse liukui hänen vartalollaan ja hän näytti pitävän näkemästään. Mies korjasi varovaisesti Ariannan kaulakorun asentoa. Kosketus tuntui Ariannan iholla polttavana. Hetkeksi hän unohti, miksi oli halunnut puhua miehen kanssa."

Ja sisältäähän kirja aimo annoksen italialaista ruokakulttuuria. Ehdottomasti kiinnostava uusi kirjasarjatuttavuus ja kyllä nälkä heräsi monella tapaa. Pitäisikö avata pullo Baroloa?

Vera Vala
Kuolema sypressin varjossa (2014)
Gummerus
s. 359

Barcelonan kadut eivät kuiski kiinnostavasti

Talvilomalle kaipasin jännitystä ja viihdettä, niinpä käteeni tarttui kirjaston dekkarihyllystä Elizabeth Adlerin Malibun etsivät -sarjan neljäs osa - Barcelonan katujen kuiske. Kirjan luettuani on kyllä pakko ihmetellä, miksi se on sijoitettu dekkarihyllyyn, vaikka se edustaa enemmän naisten romanttista hömppäviihdettä. Kirjan etuliepeessä lukee, että "Elizabeth Adler osaa yhdistää taitavasti jännityksen ja romantiikan." Kirjassa tosin ei ollut mielestäni jännitystä laisinkaan, että se siitä jännittävästä murhamysteeristä. Jos ei ollut jännitysromaanissa jännitystä, niin ainakin nimi oli onnistuttu suomentamaan kovin omaperäisesti. Kääntäjä Satu Leveelahti on suomentanut teoksen nimen From Barcelona, with love Barcelonan katujen kuiskeeksi. Ei kirjassa juuri ollut sitä Barcelonan katujen kuiskettakaan - mitä nyt hieman vierailtiin Ramblan sivukadun vanhassa sukukartanossa ja kaupungista etelään sijaitsevalla viinitarhalla. 

Hollywoodin kuumin laulajatähti ja julkkis Bibi Fortunata pidätetään teoksen alussa epäiltynä rakastajansa ja tämän rakastajattaren kaksoismurhasta ja keskellä murhaepäilyskandaalia Bibi katoaa jäljettömiin. Kuluu muutaman vuosi, juttu pysyy avoimena, mutta kukaan ei tiedä, missä Bibi on - onko hän kadonnut itse vai kuopattu muiden toimesta? 

Kirjan päähenkilöpari Malibun etsivät, Mac Reilly ja Sunny Alvarez, kohtaavat kadonneen Bibin tyttären yhdeksänvuotiaan Paloman pelastaessaan tämän hukkumiselta Malibun rantatalonsa edustalta. He alkavat selvittää Bibin katoamista Paloman tädin Jassyn, Bibin sisarpuolen, ja hänen isoäitipuolensa Lorenza de Ravelin pyynnöstä. 

Päähenkilöpari on perinteinen ja tyypillinen viihderomaaneissa esiintyvä pariskunta. Mac Reilly on komea ja vähän karski yksityisetsivä, joka asuu puisessa pistaasipähkinän värisessä rantatalossaan Malibulla henkeäsalpaavan kauniin, menestyvän ja tyylikkään morsiamensa (apulaisetsivä) Sunny Alvarezin ja heidän kahden koiransa Pistaasin ja Tetoron kanssa. 

"Mac oli jo useita vuosia järjestellyt toisten ihmisten elämää. Hänellä oli ongelmien suhteen kuudes asisti, ja vielä paremmin hän aisti pahikset, vaikka nämä olisivat olleet kuinka hurmaavia ja vakuuttavan oloisia. Viimeisten muutaman vuoden ajan hän oli yksityisetsivän päivätyönsä ohella ollut television superetsivä, jolla oli oma show, Mac Reillyn Malibumysteerit, todellisuuspohjaista draamaa, jota esitettiin torstai-iltaisin ja jossa otettiin vanhoja hollywoodilaisia rikoksia uuteen tutkintaan. Mac näytti ohjelmassa erityisen hyvältä farkuissaan ja mustassa Dolce & Gabbanan nahkatakissa, jonka Sunny oli ostanut hänelle ja josta oli tullut hänen tavaramerkkinsä." '

Kuten katkelmastakin huomaa, viihderomaanille ominaiseen tapaan kirjassa vilahtelee muotimaailmasta tuttuja suunnittelijoita sekä laatuun ja kalleuteen viittavia tuotemerkkejä: "Paloma seisoi portaikon yläpäässä puristaen käsissään pientä pinkkiä laukkua, joka oli tungettu täyteen kaikenlaista tärkeää. Hän oli pakannut mukaan pillin, jonka hän oli voittanut huvipuistossa Malibussa, villatakin, jonka Sunny oli antanut hänelle sinä päivänä rannalla, kun hän oli vähällä hukkua, ja myös Missonin huivin, videopelejä ja iPhonensa..."     

Kirjassa miljööt vaihtelevat - vuoroin ollaan Malibussa, Napa Valleyssa, Hollywoodin kukkuloilla tai Barcelonassa. Lisäjännitettä kirjaan tuovat Paloman isoäitipuolen paljastuminen Mac Reillyn suureksi ensirakkaudeksi, Sunnyn mustasukkaisuus ja Bibin rakastuminen nuoreen nousussa olevaan muusikkoon Jacintoon. Lopulta paljastuu niin kaksoismurhan tekijäkin, Paloman oikea isä ja tietysti romantiikan nälkäinen saa vielä juhlittavakseen häät. 

Valitettavasti juonen käänteet ovat kovin ennalta-arvattavia, murhamysteerin selvittely onttoa ja henkilöt pinnallisia. Jotain kiinnostavaa kirjassa kuitenkin oli, sillä kuten niin monien muidenkin sarjojen kohdalla, jäin miettimään, että onko sarjassa aiemmin julkaistut osat Malibun yöt, Unelmien Saint-Tropez ja Monte Criston jalokivet nautinnollisempia lukukokemuksia ja seuraisiko niistä kiihkeä halu varata lentoliput Välimeren rannoille. Tällä kertaa romanttinen smoothie jäi kuitenkin turhan mauttomaksi ja värittömäksi, enkä kirjan päätyttyä löytänyt itseäni Booking.comin sivuilta varaamasta hotellia Barcelonan Ramblalta.

Elizabeth Adler

Barcelonan katujen kuiske 

From Barcelona, with love

kääntänyt Satu Leveelahti

Gummerus (2013)

s. 367